Ja vauhti kiihtyy...

Melkeinpä on tämäkin harrastus unohtunut kaiken kiireen keskellä.
Oltiin Miinan kanssa Porissa viettämässä kummipojan synttäreitä ja siellä meni viikonloppu rattoisasti. Miina vietti varsin aktiivisesti aikaa keittiön puolella, mutta ehdittiin vähän käydä pyörähtämässä myös koirapuiston puolella, joka sijaitsi heti takapihan vieressä. Mukana menossa oli myös Miinan "pikkuveli" Tatu. Ehkä tähän väliin olisi syytä pistää hieman tietoa näistä karvaisista kavereista ;).

Miina eli Legionas Armada. Merkki: bullmastiffi. Malli: 2005 red/fawn with black mask. Valmistusmaa: Liettua.
Miina on ensimmäinen ikioma koirani ja myös ensimmäinen tämän merkkinen koira perhepiirissämme. Miinassa yhdistyy kaikki se mitä koirasta haluan: iso koko, helppo karva, ystävällinen, rauhallinen ja terveys sillä on erinomainen. Miina on ollut sijoitusnarttuna ja pentueen se pyöräytti kesällä 2008. Maailmaan putkahti kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, jotka tällä hetkellä tuntuvat olevan priimalaatua.

Tatu eli Kuurakuonon Elämänvoima. Merkki: suomenlapinkoira. Malli: 2008. Valmistusmaa: Suomi.
Tatu on oikeastaan isän koira, mutta aion tunkea näppini sen kasvatukseen joka suhteessa. Itse olen aina ihaillut lappareiden kaunista näköä ja kuullut pelkkää hyvää niiden luonteesta. Kun isä sai vihdoin äidiltä siunauksen koiran ottamiseen, niin netti alkoi sauhuamaan lapparitiedusteluista. Se on mielestäni hyvä rotu vanhemmilleni ja aika näyttää lunastaako Tatu paikkansa. Noh, onhan se jo lunastanut ja koko perhe siihen on ihastunut. Luonnollisesti pentu vielä riehuu monen makuun liikaa, mutta oma "koirasilmäni" näkee Tatussa potentiaalia vaikka mihin.

En voisi enää kuvitellakaan elämää ilman koiria. Minulla diagnosoitiin astma 10-vuotiaana ja siinä samalla selvisi myös monen monituista allergiaakin, mm. koira aiheuttaa reaktioita. Se ei ole kuitenkaan koskaan estänyt koirien kanssa touhuamista. Olenkin kovin iloinen siitä, että nykyään useimmilla lääkäreilläkin on se kanta, että jos allergian kanssa pystyy elämään niin koiraa ei oltaisi heti ensimmäisenä hävittämässä. Itse ainakin "vannon" siedätyksen nimeen.

Riittäkööt tämä nyt taas tällä kertaa. Jospa nyt pääsisin vähän paremmin vauhtiin ja tekstiäkin alkaisi soljumaan enenevissä määrin tulevaisuudessa. Toivottavasti.

Tästä se lähtee...

Hetkisen pähkäiltyäni päätin minäkin astua tähän blogien ihmeelliseen maailmaan. Harjoitteluahan tämä vielä vaatii, mutta eiköhän tämä ala tästä pikkuhiljaa avautumaan myös minullekin.

Tänne tulen pitkälti kirjoittelemaan koirajuttuja (koska eihän elämässä oikein muutakaan ole) ja mahdollisesti myös muita asioita, jotka mielessä liikkuu. Ehkä vähän työasioita ja muutenkin musiikkiin liittyviä juttuja, koska nekin ovat lähellä sydäntä.

Heti varoitan alkuun, että kovin tiukkaa päivitystahtia tuskin kannattaa odottaa eli kirjoittelen ehkä kerran viikossa tai kahdessa tai kuukaudessa. Sen mukaan miltä tuntuu. Välillä asiaa ja ehkä useimmiten siitä asian vierestä :).'

Tämä ensimmäinen kirjoitus päättyy hieman lyhyeen, koska sain jostain syystä kulumaan aika rattoisasti aikaa tämän blogin asennuksiin ja nukkumassakin pitäisi välillä käydä. Mutta tästä se lähtee... :)